Kiitos – blogini päättyy sydämeni särkymiseen, Istanbulin arkielämän opetuksiin ja toivoon
Nyt puhumme siitä, mistä emme ole vielä koskaan blogissani puhuneet. Tai mistä olen vain vaiennut. Mutta nyt on aika, koska Istanbulin kurjistuminen on särkenyt sydämeni ja siksi blogini on tullut tällä erää päätökseen. Tässä viimeisessä postauksessani pohdimme kuitenkin myös positiivista puolta: mitä Istanbul on minulle – ja meille kaikille – opettanut niiden 10 vuoden aikana, joina minulla on ollut ilo ja kunnia vaeltaa tässä ainutlaatuisessa kaupungissa. Entä mistä löydämme yhä toivoa muutosten myllertäessä Istanbulin lisäksi koko maailmassamme?