Euroopan puolella Istanbulin sydämessä, Beyoğlun kaupunginosassa, sijaitseva Galata-torni on aivan kuin majesteettinen vartija kaupungin horisontissa ja tarjoaa lumoavan sekoituksen historiaa, arkkitehtuuria ja henkeäsalpaavia näkymiä.
Tämä ikoninen torni, jossa on kauas erottuva kartiomainen katto ja vahvat kiviseinät, kutsuu vierailijat aikamatkalle tutustumaan Istanbulin rikkaan kulttuurihistorian kerroksiin.
Kun astut tornin näköalatasanteelle yli 51metrin korkeuteen meren pinnasta, sinua tervehtii ainutlaatuinen 360 asteen panoraama Istanbulin häikäisevään – ja myös merelliseen – kaupunkikuvaan, jossa menneisyys kietoutuu saumattomasti nykyisyyteen.
Galata-tornin korkeusmitta saattaa hämätä, etenkin kun se näyttää seisovan vain yllättävän vähän talojen yläpuolella (35 metriä maanpinnalta). On kuitenkin syytä huomioida, että torni sijaitsee kukkulan päällä, joten sen kokonaiskorkeudeksi meren pinnasta tulee 66,9 metriä.
Galata-tornin väkevä energia hallitsee ympäristöään joka puolelta erityisen voimallisella tavalla. Selittäneekö tornin huikea satojen vuosien näköala maailmanhistoriaan sen, että toisinaan tuntuu, että se on jopa jotain enemmän kuin vain pelkkä torni.
Uudemmista, moderneista näköalatorneista (esimerkiksi İstanbul Sapphire ja Küçük Çamlıca TV-Radyo Kulesi) näkymä on toki myös upea ja laaja yli Istanbulin, mutta Galata-tornissa näköala tulee lähelle sinua ja sydäntäsi. Aistit maiseman suoraan ja aidosti ilman lasiseinää kokemuksesi latistajana. Tunnet Kultaisen sarven, Bosporinsalmen ja Marmaranmeren turkoosien tuulien tuoksun. Täällä voit hengittää sekä Istanbulia että sen historiaa sieluusi saakka.
Historia
Galatan tornin rakensi ensimmäisen kerran Bysantin keisari Justinianos vuosina 507-508 jaa. Tämä Galatan torni ”Megalos Pyrgos”, joka tarkoittaa suurta tornia, seisoi Istanbulin Kultaisen sarven pohjoispuolella, Galatan linnoituksessa. Tätä tornia ei kuitenkaan pidä sekoittaa nykyiseen Galata-torniin, joka nyt sijaitsee silloisen Galatan linnoituksen pohjoisimmassa ja korkeimmassa kohdassa.
Konstantinopolin Galatan osaan perustettiin genovalainen siirtokunta vuonna 1267. Siirtokunnan laajentumisen yhteydessä vuonna 1348 rakennettiin Galata-torni, joka tunnettiin alun perin Kristuksen tornina (Christea Turris). Tämä torni loi perustukset nykypäivän Galata-tornille.
Konstantinopolin valloituksen jälkeen Galata-torni jätettiin ottomaaneille antamalla tornin avain sulttaani Mehmed II:lle aamulla 29. toukokuuta 1453. Tämän jälkeen tornia korjattiin ja kunnostettiin kunkin sulttaanin taholta kohti nykyaikaa. Myös Turkin tasavallan aikana tornia on remontoitu useaan otteeseen, viimeisimmäksi vuonna 2020. Tosin hetki sitten tornissa näytti olevan kattoremontti kesken…
Omaan Galata-tornin historiaani kuuluu kuvan tornin ravintola vuodelta 2014. Ajattelin tuolloin ensimmäisen vierailuni aikana, että torni tunnelmallisine ravintoloineen olisi upea ja ainutlaatuinen hääjuhlan pitopaikka. Etenkin kun Galata-tornista on mielestäni aina löytynyt ripaus romantiikkaa historian lisäksi. Valitettavasti tämän päivän Galata-tornissa juhlat eivät enää ole mahdollisia.
Galata-torni ja Konstantinopolin valloitus 1453
Vuosisatojen ajan Galata-torni on todistanut imperiumien nousua ja tuhoa, mukaan lukien ottomaanien maailmanhistoriaa muuttava Konstantinopolin valloitus Bysantilta vuonna 1453.
Vaikka kerrottuna kuulostaakin uskomattomalta, ottomaanien Konstantinopolin valloituksen aikana heidän sotalaivansa kuljetettiin maitse Galata-tornin takaa Bosporinsalmelta Kultaisen sarven lahdelle. Tämä merkittävä insinööritaidon saavutus oli ottomaanien sulttaani Mehmed II:n (Mehmed Valloittaja) järjestämä ja se oli osa hänen strategiaansa voittaa Konstantinopolin vahva bysanttilainen puolustus.
Tämä erikoinen ja vaativa toimenpide tarvittiin, koska oli mahdotonta ohittaa Bysantin puolustuksen Kultaisen sarven lahden suuaukon yli asentama raskas ketju, joka esti Mehmed II:n sotalaivojen pääsyn Kultaiselle sarvelle. Niinpä ottomaanien sotalaivat siirrettiin voidelluilla tukkeilla noin 3 kilometrin matka, alkaen Galata-tornin takaa ja päättyen Kultaisen sarven lahdelle. Tämä mahdollisti sodan kulkuun yllätysmomentin.
Tämä rohkea ja innovatiivinen strategia antoi ottomaaneille kriittisen edun ja sijoitti heidän laivastonsa asemaan, josta voitiin täytenä yllätyksenä hyökätä kaupungin muureja vastaan vähemmän linnoitetuilta Kultaisen sarven vesiltä. Tämän suunnitelman onnistunut toteutus oli keskeinen tekijä Konstantinopolin lopullisessa kaatumisessa 29. toukokuuta 1453, mikä merkitsi merkittävää virstanpylvästä maailmanhistoriassa ja ottomaanien valtakunnan nousussa.
Monipuolinen menneisyys
Pitkän historiansa aikana Galata-torni on joutunut kohtaamaan paljon kaikkea niin hyvässä kuin pahassa. Se mm. vaurioitui maanjäristyksessä 1500-luvulla ja on aikojen saatossa kärsinyt useammastakin tulipalosta. Monipuolisen menneisyytensä aikana Galata-torni on palvellut useita tarkoituksia vartiotornista ja vankilasta observatorioon. Sitä on käytetty myös tulipalojen vartijana.
Yksi Galata-tornin kiehtovimmista tarinoista on Hezârfen Ahmed Çelebi, joka oli ottomaanien tiedemies, keksijä, kemisti, tähtitieteilijä, lääkäri, muusikko ja runoilija. Hänen kerrotaan olevan yksi ensimmäisistä ihmisistä maailmassa, joka onnistui lentämään lintumaisilla siivillä, jotka hän itse suunnitteli ja kehitti. Ahmed ”Hezârfen” (mies, joka tietää kaiken) hyppäsi Galata-tornista vuonna 1632 ylittäen Bosporinsalmen ja laskeutuen Aasian puolelle Üsküdarin Doğancılariin.
Galata-torni on nyt museo
Vuodesta 2020 lähtien Galata-torni on toiminut museona, virallisesti Galata Tower -museo (Galata Kulesi Müzesi).
Galata-torni on Istanbulin rakastettu symboli, joka houkuttelee vierailijoita ympäri maailmaa ihmettelemään sen arkkitehtonista loistoa ja panoraamanäkymiä, joten muistathan varata aikaa sisäänpääsyn ruuhkiin ja jonottamiseen. Kärsivällinen jonotus kuitenkin kannattaa, koska olitpa historian ystävä, valokuvauksen ystävä tai vain utelias matkailija, Galata-torni tarjoaa unohtumattoman ja ainutlaatuisen ikkunan lumoavan Istanbulin sieluun.
Lisätietoa täältä
Taidetta Galata-tornissa
Galata-torni toimii usein erityisesti valotaiteen näyttämönä. Seuraavalla videolla Istanbulin nuorisofestivaalin (Istanbul Gençlik Festivali) valoteos vuodelta 2018.