Istanbulin katueläimet – kodit ja ruoka

Kirjoittaja

Istanbulin katueläimet – kodit ja ruoka

Olen aiemminkin kertonut, että istanbulilaiset rakastavat ja kunnioittavat kaikkia eläimiä - rajoitta. En voi vielä vuosienkaan jälkeen välttää liikuttumasta siitä, miten kauniilla tavalla istanbulilaiset huolehtivat myös kaduilla asuvista eläimistään. Tässä postauksessa näet pienen vilauksen tästä välittämisestä eli katueläimille tarjotuista kodeista ja ruuasta valokuvien kera.

Rakkaus, välittäminen ja huolehtiminen

Istanbulilaisten eläinrakkaus on ylimaallista ja uskallan väittää, että tämä koskee kaikkia. Rakkautta riittää yleensä kaikilta ihmisiltä kaikille eläimille. Ja vastavuoroisesti myös toisin päin.

Katueläimistä myös huolehtivat kaikki: kaupunki, kunnat, viranomaiset, poliisit, yritykset, ruokakaupat, ravintolat, kahvilat, asunto-osakeyhtiöt, asukkaat, huoltomiehet, vartijat ja yksityishenkilöt iästä riippumatta.

Lieneekö eläinrakkaus saatu jopa jo geeniperintönä. Tätä olen pohtinut, koska vasta vuoden ikäinen lapsenlapsenikin jo vaati, että kuljetamme katukissoja rattaissamme ulkoillessa. Iloisin hän oli silloin, jos kissoja oli jopa kaksi, toinen rattaitten korissa ja toinen hänen omilla hartioillaan.

Kaikki edellä mainitut tahot tekevät yhteistyötä katueläimistä huolehtimisessa. Eläimille rakennetaan koteja, ja niitä ruokitaan säännöllisesti. Usein katueläimet myös rokotetaan, ja muutoinkin niitä viedään tarvittaessa eläinlääkäriin. Puhumattakaan hellimisen ja paijaamisen määrästä…

Nyt lähdemme tutustumaan Istanbulin katueläinten elämään kuvien kera.

Katueläinten koteja ja ruokaa Istanbulissa Turkissa.
Tämä rauhallinen – ja palveluiltaan monipuolinen – soppi kissoille on tehty erään modernin pilvenpiirtäjän sisääntuloaulan viereen. Kissoista huolehtivat sekä taloyhtiön asukkaat että yritys nimeltä PETihtiyac, jonka slogan on ”Näytä hänelle rakkautesi…” (Ona sevgini göster…). Yritys on sekä eläinklinikka että eläintarvike ja -ruokakauppa, jonka valikoima on todella laaja.

Kodit

Katueläinten koti Istanbulissa, Turkissa.
Joskus eläimen koti on luksusta, johon vain harvoilla meistä ihmisistä on varaa. Tässä kissojen koti Marmaranmeren rannalla Prinssisaari (Adalar) näkymin.
Katukissan koti Istanbulissa, Turissa.
Tämä yksityishenkilön rakentama koti Sylvester -kissalle sijaitsee kerrostalon ikkunalaudalla alimmassa kerroksessa.
Katueläinten koti Istanbulissa, Turkissa.
Suuren vaateketjuliikkeen ”mavin” näkemys modernista katueläinten kodista.
Katueläinten kodit Sirkecin asemalla Istanbulissa, Turkissa.
Historiallisen Idän pikajunan asemaltakin Sirkecistä voit onnistua saamaan kodin, jos olet katueläin. Tai tässä tapauksessa jopa kaksi ikiomaa taloa sisältäen myös ateriat.
Katueläinten koti Istanbulissa, Turkissa.
Modernin teknillisen kehityksen ei tarvitse vähentää humaaniuttamme ja kykyämme rakastaa. Tässä kahden eläimen kodissa on kyltti ”Ystävyys. Se alkaa, kun kohtaamme.” (Dostluk. Ulaşınca başlar). Mikä ihana tervetulotoivotus yhteiseen kotiin!
Katueläinten koti Istanbulissa, Turkissa.
Tämän kodin ja puutarhan värimaailma on yhteneväinen. Pienestä kyltistä huomaat, että tästä kodista, vedestä ja ruuasta vastaa Istanbulin Aasian puolella sijaitseva Kadıköyn kunta.
Katueläinten kodit Istanbulissa, Turkissa.
Näissä puistokodeissa asuminen sujuu kaikkien kanssa sopuisasti – yhteistyöllä ja ystävyydellä.
Katukissojen koti Istanbulissa, Turkissa.
Vai olisiko puistokodin sijasta värikäs ja hauska design -talo modernilla kadulla parempi valinta?
Katukissojen rivitalokoti Istanbulissa, Turkissa.
Tai olisiko perinteisempi kaksikerroksinen rivitalo kenties kuitenkin se kaikkein paras valinta?

Ruoka

Kun kysymyksessä on aito välittäminen, silloin ei erotella eläimiä, vaan ruokaa riittää tasa-arvoisesti aivan kaikille.
Katukissojen ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Katukissoille tuodaan usein ruokaa säännöllisesti tiettyyn paikkaan ja tiettyyn aikaan päivästä, joten ne selvästi osaavat jo kokoontua odottamaan ruokailua. Tässä melko moni on päässyt tulemaan yhteiselle päivälliselle.
Katukissojen ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Kuten me ihmisetkin tiedämme, etenkin puistot ovat mieluisia piknik paikkoja.
Katukoirien ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Yksityishenkilö ruokkii katukoiria Hagia Sofian (Ayasofya) edustan puistossa.
Tämä ravintola Büyükadalla, Prinssisaarilla (Adalar), palvelee ihmisasiakkaiden lisäksi myös eläinasiakkaita.
Katueläinten ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Ruokakauppaketju Migrokselta riittää ruokaa myös katueläimille – veloituksetta. Tervetulotoivotuksessa lukee ”Pienille Ystävillemme” (Küçük Dostlarımıza).
Katukoiran ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Astu sinä vain sisälle shoppailemaan tähän Gratis -kosmetiikkamyymälään, sillä välin minä sen sijaan nautin myymälän tarjoamista herkuista ulkona. (Tämän kuvan koiran korvamerkki on yleinen tapa kertoa kunkin yksilön rokotuksista erityisesti juuri katukoirien kohdalla.)
Katukissan ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Vaikka ruoka onkin anteliaasti sponsoroitua, toisinaan syömiseen tarvitaan akrobaatin taitoja.
Katueläinten ruoka-aika Istanbulissa, Turkissa.
Ruoka- ja vesiautomaatilla on ajoittain tungosta, joten silloin saattaa syntyä pientä keskustelua vuoroista. Mutta aina lopulta päästään ystävälliseen yhteisymmärrykseen.
Kun koronaviruksen aikaan kaupunkiin julistettiin määräaikainen ulkonaliikkumiskielto, kaduilla saivat liikkua vain kaltaiseni turistit, vartijat, poliisit – ja eläinten ruokkijat. Koska kaupunki oli siis lähes tyhjä, kyselin huolestuneena perheeltäni, että ottaisinko eläinten ruokaa ja vettä mukaani kaupungille eläimille jaettavaksi, mutta perhe kertoi, että kunta huolehtii eläimistä myös ulkonaliikkumiskiellon aikana. Ja tämä tuli todistettua: videolla eläinten ruokkija kiertää täyttämässä rannalla sijaitsevia katueläinten ruoka- ja juoma-astioita.

Riittääkö meillä rakkautta?

Yhteenvetona totean jälleen kerran, että mielestäni kohtelemme eläimiä samoin kuin kohtelemme toisiamme ihmisinä.

Olen vuosien myötä tullut yhä vain vakuuttuneemmaksi tästä Istanbulissa etenkin juuri paikallisten eli alkuperäisten turkkilaisten keskuudessa. Turkkilaisethan ovat pääosin erittäin ystävällinen kansakunta. Tätä voit myös helposti havainnoida esimerkiksi kahviloissa ja ravintoloissa pelkästään seuraten ihmisten suhtautumista katueläimiin ruokaseurana. Silloin näet yleensä sen, kuka on paikallinen ja kuka on turisti, tai muualta muuttanut.

Tämä voisi olla tarpeellinen ja tärkeä aihe pohdittavaksi kaikkialla. Riittääkö meillä rakkautta ja auttamishalua muillekin kuin vain omalle kotieläimellemme? Tai entäpä myös muille ihmisille?

Koska vain rajattomalla rakkaudella ja välittämisellä luomme hyvää toisillemme, eläimillemme, luonnollemme sekä koko yhteiselle planeetallemme.

Jaa tämä postaus

Lue lisää
postauksiani

Ruoka – osa 2: herkut, leivonnaiset ja jälkiruuat

Voin luvata, että tämä postaus on taatusti makea. Ja lisäksi voin taata, että jos maistat näitä kaikkia herkkuja, sinun ei tarvitse tuntea makeannälkää hetkeen – sen verran tuhtia evästä turkkilaiset herkut nimittäin ovat. Tässä...

Ruoka – osa 1: arjen ruokakulttuuria, parhaita ravintoloita ja perinteistä katuruokaa

Joulu Pyhän Antoniuksen katolisessa kirkossa (Sent Antuan Katolik Kilisesi)

Istanbulin katueläimet – kodit ja ruoka

Ruoka – osa 2: herkut, leivonnaiset ja jälkiruuat

Voin luvata, että tämä postaus on taatusti makea. Ja lisäksi voin taata, että jos maistat näitä kaikkia herkkuja, sinun ei tarvitse tuntea makeannälkää hetkeen – sen verran tuhtia evästä turkkilaiset herkut nimittäin ovat. Tässä...

Ruoka – osa 1: arjen ruokakulttuuria, parhaita ravintoloita ja perinteistä katuruokaa

Joulu Pyhän Antoniuksen katolisessa kirkossa (Sent Antuan Katolik Kilisesi)

Seuraa SHS:a somessa

Kaunis kiitos kun kiinnostuit blogistani!

Käy tykkäämässä, niin tutustut ihmeiden Istanbuliin ja sukellat suloisiin seikkailuihin aina uusimpien postausteni parissa!