Prinssisaaret ovat yhdeksän hyvin erikokoisen saaren ryhmä Marmaranmerellä lähellä Istanbulin Aasian puolta. Ne koostuvat neljästä suuremmasta saaresta, Büyükada (5.46 km2), Heybeliada (2.4 km2), Burgazada (1.5 km2) ja Kınalıada (1.3 km2) sekä viidestä pienemmästä saaresta, Sedef Adası (0.157 km2), Yassıada (0.05 km2), Sivriada (0.04 km2), Kaşık Adası (0.006 km2) ja Tavşan Adası (0.004 km2).

Prinssisaaret ovat vain lyhyen lauttamatkan päässä mantereelta. Lauttojen lähtöpaikkoja ovat Aasian puolella Bostancı, Kartal ja Maltepe sekä Kabataş Euroopan puolella. Säännölliset lauttayhteydet toimivat neljälle suurimmalle saarelle: Kınalıada, Burgazada, Heybeliada ja Büyükada. Lauttamatkan maksat kätevästi Istanbul-kortilla (İstanbulkart). Lisäksi voit halutessasi aina tilata yksityisen meritaksin. Mutta huomioithan, että merisää voi vaikuttaa lauttojen liikenteeseen.

Tässä Prinssisaarten postauksieni ensimmäisessä osassa matkaamme lautalla saarelta toiselle ja nautimme yleisesti tunnelmista sekä maisemista. Saaripostauksieni toisessa osassa keskitymme tarkemmin suurimpaan ja tunnetuimpaan saareen, Büyükadaan (Büyükada).

Nyt siis matkaan Marmaranmeren aurinkoisille aalloille

Lauttamatkamme starttaa Aasian puolen Bostancısta kohti suurinta saarta, Büyükadaa. Matkalla voimme ihailla kolmea muuta suurinta saarta Heybeliadaa, Burgazadaa ja Kınalıadaa sekä Istanbulin Aasian puolta. Kauempana horisontissa (saarten ja Aasian puolen välissä) kajastaa myös Istanbulin Euroopan puoli. Tästä saamme realistisen käsityksen Istanbulin laajuudesta ja mittakaavasta:

Tämä lauttayhteys Bostancısta on suora eli emme pysähdy muilla saarilla, joten saavumme Büyükadan satamaan vajaassa puolessa tunnissa:

Lähdemme viehättävän Büyükadan kauneuden keskeltä eteenpäin saariretkellämme. Valitsemme lautan, jonka reitti kulkee suurimpien saarten kautta.

Jätämme siis hyvästit Büyükadalle ja suuntaamme kohti Heybeliadaa:

Matkalla Heybeliadalle näemme, kuinka pitkä saari Büyükada itse asiassa on. Siinä on kaksi vuorta, aivan kuin yhteen liimautuneena toisiinsa. Aya Yorgin kirkko (Aya Yorgi Kilisesi), mistä näimme edellä auringonlaskuvideon, sijaitsee oikeanpuoleisen vuoren huipulla.

Heybeliadaan saapuessamme voimme tavoittaa näköyhteyden suureen historialliseen merivoimien oppilaitokseen (Deniz Lisesi), joka ei ole toiminnassa enää nykyisin:

Heybeliadalta matkamme jatkuu kohti Burgazadaa. Ohittaessamme Heybeliadan, huomaamme, kuinka vehreä Heybeliada on – kuten toki myös kaikki neljä suurinta Prinssisaarta. Vihreän ja metsäisen kukkulan laella näemme Heybeliadan 1000-luvulta peräisin olevan kreikkalaisortodoksisen luostarin, jossa sijaitsi Halki-seminaari, suurin kreikkalaisortodoksinen seminaari Turkissa ja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin teologinen seminaari. Halki-seminaarin toiminta lakkautettiin, mutta luostarissa voi yhä vierailla:

Burgazadaan saapuessamme ohitamme oikealla puolellamme toiseksi pienimmän Prinssisaarten saaren, Kaşık Adasın. Nyt näemme konkreettisesti, kuinka suuret ovat näiden yhdeksän saaren kokoerot. Lauttamme perässä näemme Istanbulin Aasian puolen silhuetin, joten nyt meidän on helppo ymmärtää, miksi Istanbul on ”seitsemän kukkulan kaupunki”. Tosin, nämä viralliset seitsemän kukkulaa sijaitsevat Euroopan puolella:

Burgazada tunnetaan historiansa vuoksi linnoitussaarena, ja sen ”Burgaz”-nimi tarkoittaakin Turkin kielellä ”linnoitus”. Mm. kirjailija Sait Faik Abasıyanık asui saarella, ja nykyään hänen asuinpaikkansa säilytetään museona.

Burgazadan näkymästä huomaamme, kuinka vaikeaa saaria on erottaa toisistaan, kun katselemme niitä eri perspektiiveistä. Joskus jopa tuntuu, että niiden välimatkat muuttuisivat; aivan kuin ne liikkuisivat paikoiltaan. Vaikka saarten energia onkin erityisen voimallinen, tuskin niillä sentään tällaisia kykyjä on:

Matkatessamme kohti neljättä suurta saarta, Kınalıadaa, näemme vasemmalla kauempana merellä kaksi Prinssisaarten pientä saarta. Ensimmäinen on Yassıada, ja toinen Sivriada, joka on toiminut historiansa aikana sekä uskonnollisena paikkana että vankilana.

Tämän jälkeen saavummekin jo Kınalıadaan. Myös Kınalıadan huipulla sijaitsee historiallinen luostari. Bysantin aikana saarta on käytetty myös karkoituspaikkana. Lisäksi se on tunnettu 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin myös armenialaisten saarena:

Kun lähdemme lautallamme Kınalıadalta paluumatkallemme kohti mannerta, tunnemme takuulla sydämissämme saarten suloisen energian. Saarethan ovat rauhoitetut (eli moottoriliikenne on saarilla kielletty), mutta tämä rauhakaan ei riitä syyksi siihen, että saaret koskettavat sieluamme. Myös luonnon kauneus toki lumoaa, mutta saarissa on silti kaiken rauhan ja kauneudenkin lisäksi jotain selittämätöntä, mystistä ja taianomaista. Ne vetävät meitä puoleensa kuin magneetit, päivin ja öin erilaisilla energioilla.

Saaret makaavat Marmaranmeressä kuin valtavat valaat; päivisin auringon valossa kuin pumpulinpehmeässä rauhassaan, ja öisin puolestaan vilkuttaen meille valoillaan kuin pimeässä meressä lepattavat pienet kynttilät. Tai kuin tuikkivat tähdet, jotka kutsuvat meitä palaamaan pian. Ja mehän palaamme…

Kauneutensa lisäksi Prinssisaarilta löytyy huikea määrä historiaa, mielenkiintoisia vierailupaikkoja sekä lukemattomia majoitusvaihtoehtoja. Tämä kaikki ei valitettavasti mahdu lyhyeen postaukseeni.

Mutta esimerkiksi täältä löydät lisätietoa:
Prinssisaaret
Istanbul turisti info