Rumi (Mevlâna) ja suufilaisuus Istanbulissa: Galata Mevlevi-museo (Galata Mevlevihanesi Müzesi)

Kirjoittaja

Rumi (Mevlâna) ja suufilaisuus Istanbulissa: Galata Mevlevi-museo (Galata Mevlevihanesi Müzesi)

Rumi on tärkeä "opettajani" elämäni jokaisena päivänä. Jouduin siksi miettimään tarkasti, kuinka voisin tarttua tähän aiheeseen riittävän suurella kunnioituksella. Kiitollisena sain mahdollisuuden kertoa tästä suurenmoisesta Rumin viisaudesta toisen tärkeän opettajani Erkki Lehtirannan hienon kirjan, ”Tien päällä ja taivaan alla”, kirjaimin. Tässä postauksessani vierailemme lisäksi Galata Mevlevi-museossa Beyoğlussa, missä Istanbul tarjoaa sinulle kokemuksen tästä mystisestä ja syvästä Rumin viisaudesta sekä suufilaisuudesta.

Rumi (Mevlâna)

Jokaisella maailmanuskonnolla on oma pyhä ytimensä. Islaminuskolla se on suufilaisuus, jonka mystiikka on vedonnut myös moniin länsimaisiin ihmisiin. Yhdessä suufilaisuuden pyhimmistä paikoista, Turkin Konyassa eli ja vaikutti 1200-luvulla tanssivien dervissien suuri esikuva ja innoittaja, mystikko-runoilija Jalal al-Din al-Rumi eli turkkilaisittain Mevlâna (1207-1273), jonka suuri hahmo ja elämäntyö ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan yli 700 vuoden aikana.

Mevlânan esimerkki ja ajatukset ovat inspiroineet lukemattomia ihmisiä halki vuosisatojen, ei ainoastaan islaminuskoisia vaan esimerkiksi Goethea, Hegeliä, Rembrantia, Gandhia ja paavi Johannes XXIII:tta. Myös modernin Turkin luojaa Mustafa Kemal Atatürkia.

Mevlâna oli renesanssihenkinen pari vuosisataa ennen eurooppalaista renesanssia. Hän oli suuri persialais-turkkilainen runoilija, filosofi ja mystikko, joka eli ja vaikutti idän ja lännen vedenjakajalla. Mevlâna näki monien ihmisiä edelleen kahlitsevien rajojen taakse, syvälle todellisuuden luonteeseen, jonka ytimestä voi löytää Rakkauden ja Valon. Hän näki, että ihminen on pohjimmiltaan jumalallinen olento, jonka tulee havahtua oman perimmäisen luonteensa ymmärtämiseen.

If the light is in your heart, you will find your way home. -Rumi

Mevlâna syntyi 1207 nykyisen Afganistanin alueella sijaitsevassa Balkhin kaupungissa tunnetun ja oppineen mystikon, Bahaüddinin, poikana. Perhe muutti paljon ennen asettumistaan Konyaan 1228, Mevlânan ollessa miehuutensa kynnyksellä.

Käännekohta Mevlânan elämässä oli tutustuminen kiertävään Shems-nimiseen dervissiin (Shems-i Tebriziin, Shemsuddiniin, ”uskon aurinkoon”). Mevlâna oli tuolloin 37-vuotias oppinut, joka luki sujuvasti persiaksi, arabiaksi, turkiksi, kreikaksi ja hepreaksi kirjoitettuja teoksia ja jonka tietämys oli ensyklopedinen. Mutta nyt kiihkeys ja tulisuus astuivat hänen elämäänsä: uusi aurinko oli noussut hänen taivaalleen. Älyn siihen asti määrittelemät rajat olivat tulleet Mevlânalle liian ahtaiksi, tapahtui henkinen muodonmuutos oppineesta täysveriseksi, Jumalasta päihtyneeksi mystikoksi, sisäisen valaistumisen saavuttaneeksi suufiksi.
Mevlânan ja Shemsin tapaamista ja ystävyyttä on verrattu kahden meren yhtymiseen, jolla on ollut ensin mainitun kehityksen ja tuotannon kannalta mitä kauaskantoisemmat seuraukset.

Mevlâna oli 22-vuotias tullessaan Konyaan ja siellä hän myös kuoli joulukuun 17. päivänä 1273, 66 vuoden ikäisenä. Hänen hautajaisiinsa tuli koko kaupungin väestö, niin muslimit, kristityt kuin juutalaisetkin.

Mevlevi esineistöä Galata Mevlevi-museossa Istanbulissa.
Mevlevi-esineistöä Galata Mevlevi-museossa.

Konyassa viettämiensä vuosien aikana Mevlâna toi mystiikkaan esteettisen ulottuvuuden runouden, musiikin, tanssin ja visuaalisten taiteiden myötä, mikä ei ollut lainkaan tavallista islamin piirissä. Hän antoi koko ihmiskunnalle sydämen puhtauden, eettisyyden ja esteettisyyden yhteyden, uskon taiteellisen puolen, elävän sielun kuolemattomuuden sekä humanistisen valaistumisen ideat, joita hän ilmensi sekä runoudessaan että elämässään. Hän saattaa hyvin olla ainoa historian tuntema filosofi, joka on muotoillut ja ilmaissut kokonaisen ajatusjärjestelmän runouden kielellä.

Mevlâna kirjoitti teoksensa persiaksi, senaikaisella sivistyneistön kirjakielellä, jota luettiin Intiasta Anatoliaan. Hänen tärkein teoksensa on kuusiosainen Mesnevi (myös Masnavi, persiaksi Mathnawi), joka yhdessä jättiläismäisen Divân-i Kebir -teoksen kanssa edustaa maailmankirjallisuudessa kenties merkittävintä filosofian ja runouden synteesiä. Teos on muslimimaailman kolmanneksi luetuin kirja Koraanin ja profeetta Muhammedin ajatuksia sisältävän Hadis-i Sherifin jälkeen. Mesneviä on kutsuttu ”Mystiikan Koraaniksi” ja ”Koraanin sisäiseksi totuudeksi”.
Mevlânan mystinen filosofia löytyy kenties parhaiten proosateoksesta Fihi Mafih, kun taas kirjassa Mektubat hän on ihmisten suojelija ja oikeudenmukaisuuden ilmentymä.

Nämä teokset kertovat Mevlânan uskosta siihen, että mystikon päämääränä on saavuttaa totuus oman itsensä tuntemisen kautta. Joka tuntee itsensä, tuntee Jumalan. Rakkaus on keskeinen elementti Mevlânalle. Rakkaus näyttäytyy hänelle inhimillisen tietoisuuden äärimmäisenä transsendenssina – analyyttisenä ja rationaalisena, intuitiivisena ja holistisena, mutta ennen kaikkea omistautuneena ja intohimoisena.
Ehkäpä hänen mystinen teologiansa kiteytyy seuraavaan säepariin: ”Rakkauden uskonto pysyy erillään kaikista uskonnoista, Jumalan rakastajilla ei ole muuta uskontoa kuin yksin Jumala”.

Galata Mevlevi-museon Semahane Istanbulissa.
Galata Mevlevi-museon Semahane.

Suufilaisuus

Suufilaisuuden, islamin mystiikan, juuret on jäljitetty joidenkin tutkimusten mukaan 700-luvulle. Itse nimi on liitetty kreikan kielen sanaan sophia, joka tarkoittaa viisautta, ja arabiankieliseen käsitteeseen sof, joka puolestaan tarkoittaa puhtautta. Yhdessä nämä käsitteet viittaavat puhtaaseen viisauteen, ”viisauteen, joka nousee puhtaasta tietoisuudesta, josta kaikki ulkoisen elämän vaikutelmat ja ongelmat on pyyhitty pois” (Tri H.J. Witteveen).

Mevlâna antoi suufilaisuudelle universaalit kasvot ja filosofian, joka puhuttelee edelleen ihmiskuntaa. Esimerkiksi hänen suvaitsevaisuusajattelunsa ei ole menettänyt tuumaakaan ajankohtaisuudestaan. On olemassa monia suufilaisia järjestöjä, joista Mevlânan jalanjälkiä seuraava Mevlevi-koulukunta on tunnetuimpia.

Tanssivat dervissit ja semâ

Tanssivat dervissit ovat Konyan ”tavaramerkki”. Tämä traditio juontaa juurensa Mevlânan aikoihin. Mevlevi-rituaaleihin liittyy kaksi tärkeää käsitettä, semâ ja zikr. Ensin mainittu tarkoittaa suufilaisuudessa musiikin kuuntelemista ja laulamista, jotta saavutettaisiin uskonnollinen tunne ja ekstaasi (vecd). Zikr puolestaan on ”Jumalan muistamista”.

Pyörivät dervissit Galata Mevlevi-museon Semahane-salissa.

Kyseessä on antaumuksen tila, missä dervissin tahto ja ajatukset ovat alistuneet jumaluudelle. Semân päämäärä ei ole keskeytymätön ekstaasi ja tietoisen ajattelun kadottaminen, vaan Jumalalle alistumisen toteutuminen, henkisen yhteyden saavuttaminen Jumalaan. Sitä seuraava rakkaus voi pysäyttää ajan ja paikan.

Semâ-seremonia, siunattu seremonia eli âyin-i serif, kuvaa ihmisen henkisen kohoamisen mystistä matkaa läpi mielen ja rakkauden kohti Täydellistä, Kemâlia. Kääntyessään kohti totuutta hän kasvaa rakkauden kautta, hylkää egonsa, löytää totuuden ja saapuu ”Täydelliseen”. Sitten hän palaa henkiseltä matkaltaan ihmisenä, joka on saavuttanut kypsyyden ja suuremman täydellisyyden rakastaakseen ja palvellakseen koko luomakuntaa, kaikkia olentoja uskoon, luokkaan tai rotuun katsomatta.

Suufien musiikissa keskeinen soitin on ney, ruokohuilu, jonka ääni kuiskii Jumalan mysteereitä. Üd-luuttu puolestaan on rakkauden lähde. ”Niin kuin sade ravitsee ruusutarhaa, niin luuttu ravitsee sydäntä.” Hyvin tärkeä soitin Mevlevi-traditiossa on myös kudüm-rumpu, samoin kolmikielinen rebab. Mevlânan mukaan musiikki on niiden kieli, jotka ovat kokeneet henkistä rakkautta.

(Erkki Lehtirannan kirja, ”Tien päällä ja taivaan alla”, josta ko. teksti on referoitu, on saatavana netistä www.smilingstars.fi, mistä löydät myös paljon muuta henkistä viisautta Erkin kirjojen ja koulutusten muodossa.)

Galata Mevlevi-museo (Galata Mevlevihanesi Müzesi)

Sisäänkäynti Galata Mevlevi-museo Istanbul.
Sisäänkäynti.

Galata Mevlevi-museo sijaitsee Euroopan puolella, Beyoğlun İstiklal-kadun toisessa päässä ja Galip Dede-kadun (Galip Dede Caddesi) alussa. Se rakennettiin vuonna 1491 ja se oli ensimmäinen Mawlawi-talo Istanbulissa.  Galata Mawlawi-talo lakkasi toimimasta dervissien salina vuonna 1925. Vuonna 1975 se avattiin vierailijoille Divan-kirjallisuusmuseona, ennen kuin se organisoitiin uudelleen Galata Mevlevi-museoksi vuonna 2011.

Mawlawi-talot Istanbul.
Mawlawi-talot Istanbulissa.

Galata Mevlevi-museota on kunnostettu merkittävästi vuosien 2005 ja 2009 välillä, ja se toimii nyt Mevlevi-Sufi-Islam-museona. Se on mielenkiintoinen museo, joka esittelee ​​turkkilaista ​​kalligrafista taidetta sekä musiikkiin ja Mevlevi-kulttuuriin kuuluvaa esineistöä. Museo sijaitsee Galatassa 6800 neliömetrin suuruisella alueella, mikä on tunnelmaltaan rauhallinen.

Galata Mevlevi-museon turkkilaista kalligrafista taidetta Istanbulissa.
Museon turkkilaista kalligrafista taidetta.

Kun kävelet kapeiden käytävien läpi, löydät sisäpihan, joka on jyrkässä ristiriidassa Beyoğlun eurooppalaisen ja kiviarkkitehtuurin kanssa. Näet mm. ottomaanityylisen Semahane-puurakennuksen, pyhäkön ja suihkulähteen. Sinuun tekee varmasti vaikutuksen tämä historiallinen ilmapiiri ja kauneus.

Galata Mevlevi museon pihan rauhallinen tunnelma Istanbulissa.
Museon pihan rauhallinen tunnelma.

Galata Mevlevi -museokompleksissa voit kokea suufilaisuuden syvällisen hengen. Museon tärkeimpiä rakennuksia ovat Semahane, Halet Efendi-pyhäkkö, Sheikh Galib-pyhäkkö, Sebilküttabin rakennus, Adile Sultan-suihkulähde, Hasan Aga-suihkulähde ja Mevlevi-hautausmaa ”Hamuflan”.

Suufien esineistöä Galata Mevlevi-museossa Istanbulissa Beyoğlussa.
Suufien esineistöä museossa.

Nimettyjen kulttuurikeskusten lisäksi Galata Mevlevi-museo on yksi harvoja paikkoja Istanbulissa missä voit päästä katsomaan pyöriviä dervissejä. Se on laajalti tunnettu ja autenttinen Mevlevin pyörivien dervissien sali. Ensimmäisestä kerroksesta löytyy kaunis Semahane, jossa on kullattuja puutöitä ja maalattu katto. Dervissit ´pyörivät´ siellä. Tämä rituaali edustaa hengellistä matkaa, missä dervissit kääntyvät kohti Jumalan totuutta.

Lisätietoa  https://muze.gen.tr/muze-detay/galatamevlevi

Rumi runoja (3:06 min.)
Rumi meditaatio: ”Lose Yourself” (14:18 min.)
Rumi dokumentti: ”Mevlana and the Whirling Dance” (53:16 min. tekstitykset saatavilla)

Jaa tämä postaus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email

Lue lisää
postauksiani

Matkustaminen – osa 2: Istanbulin julkinen liikenne

Tässä postauksessa kerron sinulle Istanbulin julkisesta liikenteestä, ja annan käytännön vinkkejä avuksesi kaupungissa liikkumiseen monilla eri kulkuvälineillä – juuri niitä, joita aikoinaan ensimmäisillä vierailuillani itsekin kaipasin. Istanbulissahan pärjäät englannin kielellä vain turistialueella, joten kaikki...

Matkustaminen – osa 1: ´Istanbul Airport´ (İstanbul Havalimanı)

Beylerbeyin palatsi (Beylerbeyi Sarayı) – sulttaanien kesäkoti

´The Istanbul Butcher´ – ystävällistä luksusta ja laatua

Matkustaminen – osa 2: Istanbulin julkinen liikenne

Tässä postauksessa kerron sinulle Istanbulin julkisesta liikenteestä, ja annan käytännön vinkkejä avuksesi kaupungissa liikkumiseen monilla eri kulkuvälineillä – juuri niitä, joita aikoinaan ensimmäisillä vierailuillani itsekin kaipasin. Istanbulissahan pärjäät englannin kielellä vain turistialueella, joten kaikki...

Matkustaminen – osa 1: ´Istanbul Airport´ (İstanbul Havalimanı)

Beylerbeyin palatsi (Beylerbeyi Sarayı) – sulttaanien kesäkoti

Seuraa SHS:a somessa

Kaunis kiitos kun kiinnostuit blogistani!

Käy tykkäämässä, niin tutustut ihmeiden Istanbuliin ja sukellat suloisiin seikkailuihin aina uusimpien postausteni parissa!